1	Ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaa koskevia vaatimuksia Pyhäjoki 19.11.2007 Lasse Reiman Säteilyturvakeskus
2	Sijoituspaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä Ydinvoimalaitoksen paikanvalinta on kokonaisuus, johon vaikuttavat tekniikka, turvallisuus, taloudellisuus sekä maankäyttö- ja ympäristökysymykset Meriveden hyvä saatavuus - syvyys (lämpötila, irtoaines) - virtausolosuhteet - biologiset näkökohdat - vaikuttaa turvallisuuteen ja käytettävyyteen Ympäristön laitokselle aiheuttamat uhkatekijät luonnonilmiöt kuljetus- ja teollisuusonnettomuudet hoidetaan paikanvalinnalla tai teknisellä suunnittelulla Laitoksen ympäristölle aiheuttamat riskit radioaktiivisten aineiden päästöt onnettomuustilanteissa vaatii varautumista: valmiussuunnittelu, suoja-alue
3	Sijoituspaikkaa koskeva ydinturvallisuus-säännöstö Ydinenergialaki ja –asetus Valtioneuvoston päätös ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevista yleisistä määräyksistä (VNp 395/1991) Kansainvälinen ydinturvallisuutta koskeva yleissopimus, (SopS 74/1996 ,17§) IAEA Safety Standards Series No. NS-R-3, Site Evaluation for Nuclear Installations, Safety Requirements, 2003. Suomalaisia viranomaisvaatimuksia mm. seuraavista aiheista: Sijaintipaikka YVL 1.10 Ympäristön säteilyturvallisuus YVL 7.1, 7.2, 7.3 ja 7.5 Maanjäristykset YVL 2.6, Todennäköisyyspohjaiset turvallisuusanalyysit (ulkoiset uhat) YVL 2.8 Sijoituspaikkaa ja ulkoisilta tapahtumilta suojautumista koskevilla vaatimuksilla on läheinen yhteys. Uudet laitospaikat vaativat uudet selvitykset.
4	Ympäristön vaikutus laitoksen turvallisuuteen (YVL 1.10) Ulkoiset tapahtumat, jotka voivat uhata turvallisuutta, on kartoitettava ja riskit arvioitava Otettava huomioon ihmisen toimintaan liittyvät tekijät kuten: vaarallinen teollisuus, vaarallisten aineiden kuljetukset, öljy- ja kemikaalipäästöt sekä luonnon tapahtumat kuten: jäähdytysveden sisäänoton jäätyminen tai muu tukkeutuminen meriveden kasvusto ja eliöstö: levä, simpukat, polyypit jää, suppo myrsky, myös trombit ja ukkospuuskat lumi ja jää (kuormitus, ilmanottojen tukkeutuminen) salamat tulva (meriveden korkea pinta, sadevesi) alhainen meren pinta maanjäristykset
5	Sääilmiöt Selvitetään äärimmäiset laitospaikan läheisyydessä havaitut sääolosuhteet Määritellään suunnitteluarvot, joiden ylittymistä pidetään käytännössä poissuljettuna Esimerkkejä Olkiluoto 3 -hankkeesta tuulen puuskanopeus 48 m/s, tavanomaisessa rakentamisessa 25 m/s ilman korkea lämpötila +36 ^oC ilman matala lämpötila -39 ^oC meriveden lämpötila +30 ^oC Sääilmiöiden osalta käytetään asiantuntijana Ilmatieteen laitosta Sääilmiöt vaikuttavat yksityiskohtaiseen suunnitteluun, eivät ole merkittävä tekijä paikanvalinnan kannalta
6	Meriveden pinnankorkeus Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa varaudutaan poikkeuksellisiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluihin Estettävä tulviminen laitostiloihin ja varmistettava kulkuyhteydet laitokselle sekä jäähdytysveden saanti Esimerkiksi Raumalla korkein mitattu arvo on +1,23 m ja Olkiluodon voimalaitoksen tulvaraja on +3,5 m Raahessa mitattu maksimiarvo on n. +1,62 m ja Pyhäjoella laitosalueen ja kulkuteiden korkeuden pitäisi olla n. +4 m, otettava huomioon laitospaikan valinnassa Suunnittelussa otetaan huomioon maankohoaminen (Pyhäjoella n. 8 mm/vuosi) ja valtamerien pinnan nousu (IPCC:n arvio 2 - 7 mm/vuosi) Merentutkimuslaitosta käytetään asiantuntijana
7	Jäähdytysveden oton tukkeutuminen Mahdollisia syitä: vesieläimet, vesikasvit, jää, suppo, öljyonnettomuudet, tunnelin sortuminen Meriveden otoissa on karkeavälpät, hienovälpät ja ketjukorisuodattimet, ”silmäkoot” noin 10 cm, 2 cm ja 2 mm Suppojään syntyminen estetään kierrättämällä lämmintä poistovettä tulopuolelle. Lisäksi karkeavälpissä on sähkölämmitys Varsinaisen vedenoton tukkeutuessa, jälkilämmön poistoon tarvittava merivesi voidaan ottaa myös poistopuolelta Uusien ydinvoimalaitosten suunnittelussa on varauduttava pitkään merivesijäähdytyksen pysähtymiseen (3 vrk)
8	Maanjäristykset (YVL 2.6) Suomessa maanjäristyksiä ei oteta erikseen huomioon tavanomaisessa rakentamisessa Ydinvoimalaitoksissa pyritään niin pieneen riskitasoon, että myös maanjäristykset on otettava huomioon suunnittelussa Suunnittelumaanjäristyksen toistuvuusväli 100 000 vuotta Määritetään tilastollisten menetelmien avulla Suunnittelumaanjäristys ei saa vaarantaa laitoksen turvallista pysäyttämistä
9	Muut geologiset riskit Seuraavia kansainvälisesti tärkeitä ilmiöitä ei esiinny Suomessa tai ne voidaan helposti sulkea pois paikanvalinnalla Maakerrosten epästabiilisuus, maanvyöryt Huonolaatuinen kallioperä Tulivuoritoiminta Hyökyaallot (tsunamit)
10	Laitoksen tahallinen vahingoittaminen Turvajärjestelyiden avulla varaudutaan terrorismiin ja muuhun rikolliseen toimintaan Uudet ydinvoimalaitokset suunnitellaan kestämään suuren matkustajakoneen törmäys Rikolliselta toiminnalta ja terrorismilta suojautumisen yksityiskohdat eivät ole julkisia, tämä koskee myös lentokonetörmäyksiä Sotatoimet eivät kuulu ydinvoimalaitosten suunnitteluperusteisiin
11	Onnettomuusvalmiuteen liittyvät maankäyttö- ja väestökriteerit Ydinvoimalaitoksen ympäristössä ei saa olla mm. sellaista väestömäärää, asutuskeskuksia tai laitoksia, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti Yleisperiaatteena on sijoittaa laitos harvaan asutulle alueelle etäälle suurista asutuskeskuksista Ydinvoimalaitoksen lähiympäristöön asetetaan maankäyttöä koskevia rajoituksia ja pelastusvalmiutta koskevia vaatimuksia (YVL 1.10)