Historia 3 Kansainväliset suhteet Pyhäjoen lukiossa 2008-09
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja
ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan
ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella.
Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan
diktatuuri.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen
perusteita
• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen
kansainvälisten suhteiden historiassa.
1.
viikko 7. – 10.1.
Suunnittelua
Wienin
kongressi, nationalismin vaikutuksia
imperialismi
1.
maailmansota: tehdään 1ms työtä
2. viikko .12.-17.1.
Jonkin
valtion toiminta sodan aikan (sodan syttyminen, maan
sodankäynti, miten selvisi rauhasta). Maa voi olla a. Saksa, b. Itävalta, c .Englanti, d.Italia tai e. Venäjä
f. Ranska g. USA.
Monista
töitä 6 kappaletta eli omalle ryhmällesi. Kirjoita koneella. Kartta
tarpeellinen, myös selventäviä kuvia.
Lähteenä oppikirja ja joku toinen lähde, esim. Combi 4 tai
matkaopas historiaan. .Esittelet tiistaina
9.00, työsi ryhmällesi. Annettava opettajalle maan. klo 16. mennessä yksi
kpl
Versasilles n rauha
Maailmansotien
välinen aika eräissä maissa:
Venäjä -
NL, USA,
3. viikko 19-24.1.
Italian
ja Saksan kehitys: fasismi ja kansallissosialismi
2.
maailmansota
Sodan
seurauksia. Uudet supervallat, kylmä sota
Työ
ryhmässä: Miten kylmä sota ilmeni: a. Koreassa, b.Vietnamisa,
c. Kuubassa, d. Berliinissä, e. Unkarissa, f. asevarustelussa
4. viikko 26.-31.1.
USAn ja
NL:N kehitys
Kylmä
sota esityksiä ryhmällesi torstaina monista 5 kpl
Euroopan
muutoksia kylmän sodan jälkeen
5.
viikko 2.-6.2.
Lähi-idän
ongelmia
Kiinan,
Japanin ja Intian rooli 2. maailmansodan jälkeen
6.
viikko 8.- 13.2.
Kiina, Intia,
Afrikka 2. ms:n jälkeen
Koe
torstaina (voi siirtyä keskiviikoksi ) vanhojen tanssit perj.
Työ1 ja
2 arvioidaan kriteerillä: hylätty, tehty, tehty hyvin. Mikäli työ ei ole
valmis, kun sitä ohjelman mukaan käsitellään, on se hylätty.
Kokeeseen
tulevat ne asiat, joita kurssilla käsitellään. Koe vaikuttaa arvosanaan eniten,
muu toiminta voi laskea tai nostaa sitä.
Ryhmät .
työssä
1.
Noora, T. Paula, Anssi-Pekka,
Salomon, Veli-Matti, Piia
2. Anna, Päivi, Joni, Antti, Ville, Tiina
3.
Maija, Reeta-Mari, Garnik, Teemu, Petri
4. Santtu, Janne, Lauri, Ella, Noora K.
HI 7
tutkimuskurssi
1. USAn rooli maailmanpolitiikassa
Joonas
a. USA 1800-luvulla: Japani, Havaiji, Etelä-Amerikka
Panaman kanava
b. USA ja I maailmansota: Monroe-oppi, 1917-18, Wilson
c. USA
ja II ms: Roosevelt,
Monore-opista Pearl Harbouriin, tavoitteet (Teheranin ja Jaltan
konferenssit)
d. USA
ja kylmä sota:
e.
kylmän sodasn jälkeen ainoa supervalta: miten näkyy
1990 – 2009
2. Suomi
ja Englanti Samu
a.
Englanti ja Suomi 1800-luvulla: Krimin sodasta Oolannin
sota
b.
Englanti ja Suomen
itsenäistyminen: tuunnustus,
sisällissota, kuningas Saksasta
c. Mannerhein ja Englanti
d. Englanti
ja Suomi II ms:ssa
e.
Englanti aj Suomi II ms:n
jälkeen
3.
Ranska ja Englanti
Mika
a.
Kilpailu Euroopassa ja siirtomaissa 1700-luvulla: 7-vuotinen ssota ja suuri siirtomaasota
b.
Napoleon ja Englanti: mannermaasulkemus, Trafalgar, Waterloo, St. Helena
c.
Kiistoja siirtomaissa Afrikassa - Entente cordiale ja mukaan 1. ms:aan
Ranskan kanssa
d.
Toiminta Saksaa kohtaan: Munhenin sopimus, takuut
Puolalle, Dunkerque, vapaa Ranska Englannissa
e.
Ranska ja Englanti II ms:n jälkeen: de Gaulle ja
Englanti, Englanti ja EEC, Ranska ja Nato
Kiina ja
Eurooppa Jenna
a.
eurooppalaiset ja Kiina 1500-luvulla
b.
Kiinasta vaikutusalueita
1800-luvulla: Englanti aj oopiumsota, Ranska ja Saksa
c.
Kiina II ms:ssa
d. Mao ja suhtet
muihin maihin
e..
nykyisen Kiinan ulkopolitiikasta
Rauhanliike Mikko
a.
Miten syntyi, tavoitteita
b.. Sosialistit ja rauhanliike – I ms
c. Kansainliitto
d. Vietnamin sota
ja rauhanliike
e. järjestöjä ja 2000-luvulla mahdollisuudet puuttua
sotiin
Äänioikeus Mikko
a.
yleisen äänioikeuden vaatimus: valistus, 1830 heinäkuun vk,
1848 helmikuun vk.
b.. Miten toteutui: Englanti, USA, Suomi 1906
c. Demokratia
etenee Ims:n jälkeen – miksi diktatuurit saavat
jalansijaa(Italia, Espanjaym)
d. Demokratia ja äänioikeus itsenäistyvissä siirtomaissa:
tilanne Afrikassa ja Intiasssa
e. Tilanne 2000-luvulla: demikratia
etenee- tilanne esim. Venäjälä,
Etelä-Afrikassa, Argentiina sekä Irak ja muu Lähi-Itä
kohdan a esittely tiistai 13.1. b. tiistai 20.1. c. tiistai 27.1. d. ti
3.2. e. ti 10.2.
ROOMAAN HUHTIKUUSSA
Alatalo
Anssi- Pekka x
Kananen
Veli-Matti x
Karjalainen
Antti x
Keski-Panula
Ella
Kopisto
Noora
Korpela
Ville x
Laitinen
Piia
Lindelä
Teemu x
Louhimaa
Lauri x
Loukusa Reetamari
Lukkarinen
Petri x
Martinmäki
Maija
Ollila
Janne x
Ollonen
Santtu x
Pahkamaa
Päivi
Suni
Paula
Tornberg
Noora
17
opiskelijaa
9 poikaa
8 tyttöä
2
opettajaa
Keskiviikko
Torstai
Forum
Romanum oppaana:
Amfiteatterissa
(Colosseum)
Caesar
ja Augustus
Kylpylät
ja vesijohdot
Tosca 20.00
Perjantai
Ostia-Rooman
satamakauounki esitys
koulutus
Italiassa - esitys
Elenan
koulu
meren
rannalla
Lauantai
Italian
yhdistyminen – Vittorio Emmanuelle muistomerkki
Mussolini
Garibaldi
italialainen
muoti
italialainen
teollisuus: autoja (Fiat Ferrari) ja …
illalla pizzeria: ruokakulttuuri
Italiassa –esitys
Sunnuntai
Pietarinkirkko
10.00 oppaana
paavi
12.00
Urheilu ja jalkapallo Italiassa
Jalkapalloa Roma- Lecce
Maanantai
Suomi ja
Italia 1900-luvulla
Villa Lante 9.00
Tiistai