Opiskelu lukiossa

1..Opiskelijoilla eri määrä kursseja ja tunteja vuoden aikana ja myös lukion aikana.

-28 – 36 kurssia lukuvuoden aikana

75 - 90 lukion aikana

- pakollisia 47 - 51 kurssia, lisäksi syventäviä(s) ja soveltavia(so) kursseja, joista osa valtakunnallisia, osa lukion omia kursseja

http://yrttis.pyhajoki.fi/lukio/ajankohtaista/kurssitarjotin.doc

http://yrttis.pyhajoki.fi/lukio/ajankohtaista/ainevalintakortti.doc

2.. Opiskelijan tuntimäärä vaihtelee eri jaksoina

-20 – 35 tuntia viikossa.

- kuka tekee lukujärjestyksen opiskelijalle

http://lukio.pyhajoki.fi/

Pyhäjoen lukio - Alkuun

3. Valinnat voivat muuttua lukion aikana

- miten muutetaan

- voiko tehdä vääriä valintoja?

4..Luokattomuus : tavoite kolmessa vuodessa

5.. Läksyt

Erilaiset työt ja projektit

6.. Poissaolot ja myöhästelyt

7.. Oppikirjat

-pakollisten kurssien oppikirjat lukiolta

- syventäviä oppikirjoja – mitä muuta?

8. Vastuuta ja vapauksia

- omat tavoitteet

- vapaa-ajan määrä

9.. Erilaisia arvosanoja

- 10 - 4. s. k. t.

---- päästötodistus

- kirjaimia L, E,……i

10. Lopussa yo-kirjoitukset

- 2000 –luvulla muutoksia kokeeseen – miten vaikuttavat opiskeluun??

- milloin kirjoitetaan, milloin opiskelija tekee päätöksiä

http://www.ylioppilastutkinto.fi/

----- voi hakea yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin

----- tulokset Pyhäjoen lukiossa?

oppilaskunnista 82 prosenttia arvioi opiskelijoiden viihtyvän luokattomasti toimivassa lukiossa. Vajaa 3 prosenttia oli asiasta eri mieltä ja loput eivät ottaneet asiaan kantaa. Lukio halutaankin säilyttää luokattomana. Tätä mieltä oli lähes 72 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista ja yli 93 prosenttia oppilaskunnista.

Opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa kursseja muussa kuin omassa oppilaitoksessa olivat myös lisääntyneet. Useimmin opiskelijat suorittivat lukio-opintoihin hyväksiluettuja kursseja kesälukiossa, kansalaisopistossa, kesäyliopistossa, musiikkioppilaitoksessa, toisessa lukiossa, aikuislukiossa/lukion aikuislinjalla, ulkomailla opiskelun yhteydessä tai jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa.

Opiskeluajat ovat pidentyneet luokattomuuden aikana kaiken kokoisissa lukioissa. Opiskeluaikojen pidentymisen taustalla ei näytä olevan pienempi opintojen keskeyttäminen eikä lukion suorittavan ikäluokan kasvu. Eniten opintoajat ovat pidentyneet suurissa lukioissa. Niissä kasvua ei selitä opiskelijoiden suorittamien kurssien suurempi määrä, sillä kurssisuorituksia on keskimäärin enemmän pienten lukioiden opiskelijoilla.

Kyselyyn vastanneissa lukioissa lukuvuonna 2003 - 2004 päättötodistuksen saa-neista opiskelijoista 27,7 % oli suorittanut lukion oppimäärän minimikurssimää-rän 75 kurssia.

Opiskelijoista yli yhdeksän prosenttia oli suorittanut päättötodistukseensa vähin-tään 85 kurssia. Laajojen opinto-ohjelmien suorittaminen näyttäisi olevan hieman nousussa. Vuoden 2000 selvitykseen (Luokattoman lukion toimivuus. Opetushal-lituksen moniste 6/2000.) verrattuna laajan opinto-ohjelman (vähintään 85 kurs-sia) suorittaneiden osuus oli noussut vajaat kolme prosenttiyksikköä. Suhteelli-sesti eniten vähintään 85 kurssia lukionsa päättötodistukseen olivat suorittaneet pienten lukioiden opiskelijat.

"Opiskelijat viihtyvät luokattomasti toimivassa lukiossa" arvioi 82,2 % oppilas-kunnista. Vain 2,8 % oli melko eri mieltä väittämästä, täysin eri mieltä väittämäs-tä ei ollut yksikään oppilaskunta.

Myös oppilaskuntia pyydettiin arvioimaan opiskelijoiden vastuuta lukiossa. Niis-tä 56,0 % arvioi, että "Lukiossa opiskelijalla on riittävästi vastuuta ja itsenäisyyt-tä". Vastaajista 11,2 % oli eri mieltä väittämästä. Oppilaskunnista 9,3 % oli sitä mieltä, että "Opiskelijan vastuu opiskelustaan on liian suuri", eri mieltä väittä-mästä oli 72,0 % oppilaskunnista.

”Vapaus valita, joustavuus” sisältää mainintoja, jotka koskevat vapautta valita yleensä, mahdollisuutta valita kursseja, mahdollisuutta edetä omaan tahtiin ja mahdollisuutta tehdä itseä kiinnostavia valintoja.

Yksilöllisyys lukion etuna sai myös useita mainintoja rehtoreilta. Monet rehtorit pitivät opiskelijalle tärkeänä etuna sitä, että lukiossa ei jää luokalle ja että opetusjärjestelyt ovat joustavia.

”Itsenäisyys, vastuu, motivaatio” sisältää nimensä mukaisia mainintoja. Opiskeli-joiden viesti on selvä: Itsenäisyys ja vastuu opettavat tekemään valintoja, tekevät opiskelusta mielekkään sekä motivoivat. Rehtorit syvensivät tätä näkemystä tuo-malla eri tavoin esille opiskelijan mahdollisuuksia suunnitella opintojaan, mikä muun muassa opettaa suunnittelutaitoa.

Asiakokonaisuudessa ”Työjärjestys, kurssitarjotin, koeviikko” eniten mainintoja oppilaskuntien vastauksissa saivat kurssien päällekkäisyys ja peruuntuminen. Myös koeviikkoa pidettiin epäkohtana. Koeviikko voi olla raskas tai opiskelu koekeskeistä.

Osa opiskelijoista ei saa kursseja suorituksi tai ei osaa tehdä valintoja. Oppilaskunnat myös kertoivat, että ongelmana voi olla se, että ”hyppy peruskoulusta lukioon on liian suuri” tai ”opiskelija voi jäädä katvealueelle, josta seuraa masennusta ja pinnausta”. Epäkohtina todettiin muun muassa, että suuri vastuu saattaa ahdistaa tai paineet käyvät liian suuriksi ja kukaan ei huomaa. Ongelma nähtiin toisaalta laiskuutena ja toisaalta alisuoriutumisena. Eräs oppilaskunta kiteytti, että ”jokaisen lukiolaisen pitäisi ymmärtää, että jos on vapautta, pitää ottaa myös vastuuta”.

YHTEENVETO

Kirjoittajat

Selvityksen aineisto

Luokattoman lukion toimivuus 2005 -selvityksen aineisto koottiin lukion rehto-reille ja oppilaskunnille osoitetulla kyselyllä keväällä 2005. Kysely tehtiin otan-tana. Otanta edusti sekä alueellisesti että lukioiden kokojakauman osalta suomen-kielistä lukioverkostoa. Rehtorikyselyyn vastasi 110 lukiota ja oppilaskunta-kyselyyn 108 lukiota.

Lukio-opiskelun kesto

Tilastokeskuksen tietojen mukaan 83,6 % opiskelijoista sai lukion päättötodistuk-sen nuorten lukiokoulutuksessa lukuvuonna 2003 - 2004 enintään kolmen vuoden opinnoilla. Yli kolme vuotta opiskelleita päättötodistuksen saaneista oli 16,4 %.

Rehtorit arvioivat keskeisimmiksi syiksi opintojen pidentymiseen opiskelijan heikon opintomenestyksen, opiskelijan elämäntilanteen ja perheessä olevat on-gelmat, opiskelijoiden harrastusten suuren määrän sekä opiskelijoiden työssä-käynnin. Oppilaskuntien mukaan keskeisimmät syyt opintojen pidentymiseen oli-vat opiskelijan heikko opintomenestys, harrastusten suuri määrä, epätietoisuus jatko-opinnoista ja ylioppilastutkinnon hajauttaminen.

Lukio-opintojen laajuus

Selvityksen lukioista lukuvuonna 2003 - 2004 lukion päättötodistuksen saaneista opiskelijoista 27,7 % oli suorittanut lukion oppimäärän minimikurssimäärän 75 kurssia. Yli yhdeksän prosenttia oli suorittanut päättötodistukseensa vähintään 85 kurssia. Suhteellisesti eniten vähintään 85 kurssin suorittaneita oli pienten lukioi-den opiskelijoissa.

Opintojen suorittaminen oman oppilaitoksen ulkopuolella

Rehtoreiden vastausten mukaan useimmin opiskelijat olivat suorittaneet lukio-opintoihin hyväksiluettuja kursseja kesälukiossa, kansalais-opistossa, kesäyliopistossa, musiikkioppilaitoksessa, toisessa lukiossa, aikuislukiossa/lukion aikuislinjalla, ulkomailla opiskelun yhteydessä tai jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa.

Opetusjärjestelyjä

Erilaisten työtapojen käytön lisääntyneen viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 79 % oli sitä mieltä, että luokaton toimintamuoto lisää opiskelijan taitoa tehdä valintoja. Luokaton lukio on opetusjärjestelyiltään toimiva. Tätä mieltä oli 79 % rehtoreista ja noin 75 % oppilaskunnista.

Rehtoreista yli 74 % ja oppilaskunnista noin 61 % arvioi, etteivät huoltajat tunne nykyistä lukiojärjestelmää riittävän hyvin tukeakseen lapsiaan lukio-opinnoissa.

Oppilaskunnista noin 82 % arvioi, että opiskelijat viihtyvät luokattomasti toimi-vassa lukiossa.

Lukion luokattomuuden etuja ja epäkohtia

Luokattomuuden suurimpana etuna lukion näkökulmasta rehtorit pitivät lukion mahdollisuutta tarjota yksilöllisiä, joustavia ja valinnaisia opintoja. Sekä rehtorit että oppilaskunnat arvostivat opiskelijan näkökulmasta katsottuna eniten valinto-jen vapautta ja joustavuutta. Oppilaskunnat arvostivat toiseksi eniten vaihtuvuutta ja vaihtelua, mikä rehtoreiden arvioinneissa sijoittui vasta neljänneksi yleisimmäksi eduksi.

Suurimpana epäkohtana ja kehittämistarpeena lukion näkökulmasta rehtorit nos-tivat esiin opintoohjauksen ja opintojen seurannan. Lähes yhtä usein nousivat esiin kurssitarjottimen laatimisen vaikeudet. Sekä rehtorit että oppilaskunnat piti-vät opiskelijan näkökulmasta suurimpana epäkohtana erilaisia työjärjestyksen ja kurssitarjottimen laatimiseen liittyviä ongelmia sekä koeviikkojärjestelmään liit-tyviä epäkohtia.

..Opiskelijoilla eri määrä kursseja ja tunteja vuoden aikana ja myös lukion aikana.

-28 – 32 kurssia lukuvuodessa

75 - 80 lukion aikana

-pakollisia 45 kurssia, lisäksi syventäviä ja soveltavia

2.. Opiskelijan tuntimäärä vaihtelee eri jaksoina

-20 – 35 tuntia viikossa.

3..Luokattomuus

4.. Läksyt

Erilaiset työt ja projektit

5.. Poissaolot ja myöhästelyt

6.. Oppikirjat

-pakollisten kurssien oppikirjat

7.. Vastuuta ja vapauksia

8.. Erilaisia arvosanoja

- 10 - 4. s. h. k. t.

9. Päästötodistuksen arvosanat

10. Lopussa yo-kirjoitukset

· Participants are invited to fill in the registration form describing their school context and their motivation to take part in this Comenius Seminar.

· Participants are requested to fill in the registration form choosing the workshop they want to attend.

2^nd DRAFT PROGRAMME

Wednesday 26^th November 2008 ARRIVAL AND REGISTRATION OF PARTICIPANTS AT THE HOTEL DIPLOMATIC, TORINO (http://www.hotel-diplomatic.it)
19.00	Setting up the stands and Mingling – European buffet

Thursday 27^th November 2008 PLENARY SESSION – TORINO CITY HALL (Red Room)
9.00	Welcome and opening of the seminar National and Local Authorities
	Introduction to the theme of the seminar: “Let’s learn to decide together” LLP Agency – Italy
10.00	The Idea of Democracy
10.30	“Public resources in the era of globalisation” Comitato Italia 150 and Biennale Democrazia
11.00	Coffee break
11.30	Round table: Water – Food – Climate, Environment and Territory - Access to Knowledge and to Information
13.00	Lunch
14.30	Comenius partnerships: ideas and suggestions for a good Comenius partnership LLP Agency – Italy
15.00	The participants’ turn: Working Groups Coffee will be served in working groups
20.00	Dinner
	City tour “Artist’s Lights”

Friday 28^th November 2008 WORKING GROUPS
9.00	Working groups
	Coffee break
	Working groups
13.00	Lunch
	Working groups
	Coffee break
	Working groups
18.00	Visit to Mole Antonelliana: the National Cinema Museum http://www.museocinema.it/en/cover_en.php
20.00	Buffet at Ciak Bar, the multimedia café at the National Cinema Museum

Saturday 29th November 2008 WORKSHOPS AND PRESENTATION OF RESULTS
9.00	Working groups and filling in draft applications
11.00	Projects presentation and conclusions in plenary session at Regional Council Hall – Palazzo Lascaris Certificates of attendance
13.30	Lunch
15.00	Visit to “Reggia Reale di Venaria” http://www.lavenaria.it/index_eng.shtml
20.00	Tipical Piedmontese dinner at Eataly: the Biggest Food and Wine Center where visitors can buy, taste and learn about high-quality food and drink. http://www.eatalytorino.it/eatalytorino/welcome_eng.lasso

Sunday 30^th November 2008 DEPARTURE