Linkit

AINEREAALI

MALLIKOE

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

HISTORIAN MALLIKOE

Enintään 6 tehtävään saa vastata. Muita vaativampiin, +:lla merkittyihin

tehtäviin annetut vastaukset arvostellaan pistein 0—9 tavanomaisen asteikon 0—6

asemesta. Monikohtaisissa tehtävissä on erikseen ilmoitettu eri alakohtien

maksimipistemäärä.

1. Alla olevassa taulukossa esitetään Euroopan väkiluvun kehitys vuodesta

400 eKr. vuoteen 2000 jKr. asti.

Lähde: Atlas of World Population History, 1987

Tarkastele Euroopan väkiluvun merkittävimpiä muutoksia ja niiden syitä.

2. Vertaa keskiajan ja 1900-luvun loppupuolen länsieurooppalaista kaupunkia

elinympäristöinä.

3. Valitse yksi renessanssiajan tai uuden ajan alun merkkihenkilö ja arvioi, miten

hän on muuttanut maailmankuvaa ja maailmankatsomusta.

4. Alla on Berliinissä 1930-luvun alussa otettu valokuva. Kuvassa näkyvässä

kilvessä lukee teksti: ”Saksalaiset, puolustautukaa! Älkää ostako juutalaisilta!”

a) Mitä juutalaisia vastaan käytettyjä keinoja näkyy kuvassa? (2 p.)

b) Mistä antisemitismin (juutalaisvastaisuuden) leviäminen 1930-luvun

Saksassa johtui, ja millaisia muotoja se sai? (3 p.)

c) Mitä selviytymiskeinoja Saksan juutalaisväestöllä oli? (1 p.)

5. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat harjoittivat ydinaseisiin perustuvaa kilpavarustelua

1945—1990. Miten syntynyt ”kauhun tasapaino” vaikutti kansainväliseen

politiikkaan tuona aikana?

6. Alla on tilasto kauppiaiden lukumäärästä Suomessa vuosina 1860—1913.

Vuosi Maaseutukauppiaita Kaupunkikauppiaita

1860 202 1 305

1870 1 022 1 590

1880 2 094 1 890

1890 3 170 4 414

1900 4 391 6 353

1913 5 670 10 312

Lähde: Suomen taloushistoria II, 1982

Pohdi, miten tilasto kuvastaa 1800-luvun jälkipuoliskon talouselämän muutoksia

yhtäältä maaseudulla ja toisaalta kaupungeissa.

7. Alla on Suomea kuvaava osa ruotsalaisen Olaus Magnus Gothuksen (Olavi

Maununpojan) Carta Marina -karttapiirroksesta vuodelta 1539 (kartan väritys

on myöhemmältä ajalta).

karttaa ei voi näyttää

a) Miten Suomen karttakuva eroaa nykyisestä, ja miten nuo erot selittyvät?

(2 p.)

b) Pohdi, minkälaisena Suomen asema ja olot näyttäytyvät kartan antaman

informaation valossa. (4 p.)

8. Alla on kaksi eurooppalaista kuvausta ulkoeurooppalaisista kulttuureista 1600-

luvulta.

”Uskomme vuoksi olemme lähteneet omasta maastamme; uskomme vuoksi

olemme hylänneet sukulaisemme ja ystävämme; uskomme vuoksi olemme

ylittäneet valtameren; uskomme vuoksi olemme jättäneet taaksemme

ranskalaisten suuret laivat matkustaaksemme teidän pienissä kanooteissanne;

uskomme vuoksi olemme luopuneet hienoista taloistamme elääksemme teidän

kaarnamajoissanne; uskomme vuoksi olemme evänneet itseltämme luonnollisen

ravintomme ja herkulliset ruokalajit, joita olisimme voineet nauttia Ranskassa,

syödäksemme teidän maissijauhovelliänne ja muita ruokavarojanne, joihin

meidän maamme eläimetkään tuskin koskisivat.”

jesuiittaisä Chaumonot’n sanat Pohjois-Amerikan irokeesi-intiaaneille vuonna 1656

”Mitä tulee villien hengenlahjoihin, ne ovat hyvät. Uskon, että kaikki sielut on

tehty samasta aineesta eivätkä ne eroa toisistaan oleellisesti; siten näillä

barbaareilla, joilla on hyvin muodostunut keho sekä sopusuhtaiset ja toimintakykyiset

ruumiinosat, täytyy olla hyvä ymmärryskyky. He eivät vain ole

saaneet kasvatusta ja opetusta. Heidän sielunsa on maaperä, joka on

luonnostaan hyvä, mutta sitä rasittaa kaikki se paha, mitä maasta voi nousta,

kun se on ollut hylättynä maailman syntymisestä saakka. Vertaan tietenkin

näitä villejä [ranskalaisiin] maalaisiin, koska kummatkin ovat yleensä vailla

opillista sivistystä, vaikkakin meidän talonpoikamme ovat siinä korkeammalla

tasolla; en kuitenkaan ole nähnyt vielä ketään tänne [Amerikkaan] saapunutta,

joka ei tunnustaisi ja avoimesti myöntäisi, että nämä villit ovat älykkäämpiä

kuin tavalliset talonpoikamme.”

jesuiittaisä Le Jeunen sanat Pohjois-Amerikan huron-intiaaneista vuonna 1634

a) Millaisen kuvan Chaumonot ja Le Jeune antavat intiaaneista ja heidän

kulttuureistaan? (1 p.)

b) Vertaa Chaumonot’n ja Le Jeunen näkemyksiä omasta kulttuuristaan. (2 p.)

c) Pohdi, mitä erilaisia seurauksia Chaumonot’n ja Le Jeunen ajattelutavat

ovat saaneet aikaan eurooppalaisten ja ei-eurooppalaisten kulttuurien

kohdatessa. (3 p.)

+9. Alla on kolme kannanottoa sosialistisen liikkeen varhaisilta johtohahmoilta.

”Ei koneiden parantaminen, ei tieteen soveltaminen tuotannossa, ei liikennevälineiden

paraneminen, eivät uudet siirtomaat, ei siirtolaisuus, ei

markkinoiden laajeneminen, ei vapaakauppa eivätkä kaikki nämä yhdessäkään

poista työtätekevien joukkojen kurjuutta.”

Karl Marxin puheesta ensimmäisessä internationaalissa 1864

”Siten kehittyvät köyhälistön mahtikeinojen rinnalla myös kapitalismin mahtikeinot,

ja tämän kehityksen loppuna ei voi olla mikään muu kuin suuri,

ratkaiseva taistelu molempien välillä, taistelu, joka ei voi lakata ennen kuin

köyhälistö on saavuttanut voiton”.

Karl Kautsky, Yhteiskunnallinen vallankumous (alkuteksti 1892, julkaistu suomeksi 1909)

”Porvarillisen talousjärjestelmän kehitys on vaatinut paljon pitemmän ajan ja

osoittanut, että tämä yhteiskuntamuoto on paljon enemmän laajentumis- ja

muodostumiskykyinen. [...] Yhteiskunnan rikkaus on niin tavattomasti

kasvanut ja levinnyt niin laajalle, että pysähdyksen vaaraa vastaan

taistelemiselle on olemassa aivan toiset mahdollisuudet kuin ennen.

Markkinain suuri laajentuminen on luonut tasaantumismahdollisuuksia, niin

että niitä nyt on samassa määrässä kuin niitä ennen puuttui.”

Eduard Bernstein, Sosialidemokratian revisionismi

(alkuteksti 1909, julkaistu suomeksi 1910)

a) Millaiseksi Karl Marx ja Karl Kautsky ennustivat yhteiskunnan

tulevaisuuden? (2 p.)

b) Miten Eduard Bernsteinin arvio yhteiskunnassa tapahtuneesta kehityksestä

eroaa Marxin ja Kautskyn ennustuksista? (3 p.)

c) Miten sosialistisen liikkeen jakautuminen vastasi yllä olevissa lainauksissa

ilmeneviä erilaisia näkemyksiä yhteiskunnan kehityksestä? Voit vastata

c-kohdan kysymykseen myös Suomen historian valossa. (4 p.)

+10. Mainilan laukaukset 26.11.1939 Suomen ja Neuvostoliiton rajalla johtivat

siihen, että Neuvostoliitto 28.11.1939 sanoi irti maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen

ja talvisota alkoi. Alla on kolme kannanottoa sotaan

johtaneista tapahtumista.

Pilapiirtäjä Oki Räisäsen piirroksessa 20.11.1939 norsu moittii hiirtä.

”Neuvostoliitto on todennut Suomen hallituksen asettuneen vihamieliselle

kannalle Neuvostoliittoon. Kahden viime kuukauden aikana pidetyissä

neuvotteluissa Neuvostoliitto esitti minimivaatimuksensa, mutta Suomen

hallitus asettui sovinnonvastaiselle vihamieliselle kannalle sen sijaan, että olisi

”Neuvostoliitto on todennut Suomen hallituksen asettuneen vihamieliselle

kannalle Neuvostoliittoon. Kahden viime kuukauden aikana pidetyissä

neuvotteluissa Neuvostoliitto esitti minimivaatimuksensa, mutta Suomen

hallitus asettui sovinnonvastaiselle vihamieliselle kannalle sen sijaan, että olisi

pyrkinyt yhteisen pohjan löytämiseen sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomen

hallitus on kulkenut tietä, joka on johtanut neuvotteluiden tuloksettomuuteen.

Tämä johti lopulta Neuvostoliiton rajalla tapahtuneisiin pöyristyttäviin

provokaatioihin, tykistöammuntaan ja veriuhreihin.”

Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaarin Vjatsheslav Molotovin radiopuheesta 29.11.1939

”Hallitukseni haluaa erityisesti korostaa hyökkäämättömyyssopimuksen

5. artiklaa, jossa molemmat sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pyrkivänsä

ratkaisemaan kaikki välillään ehkä syntyvät riidat, olivatpa ne mitä laatua tai

alkuperää tahansa, oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää

niiden ratkaisuun yksinomaan rauhallisia keinoja. Tässä tarkoituksessa

molemmat sopimuspuolet ovat sitoutuneet alistamaan mahdolliset niiden

väliset ristiriitaisuudet, joita ei kohtuullisessa ajassa ole saatu tavallista

diplomaattista tietä selvitetyksi, sovittelumenettelyyn sovittelulautakunnassa.

Sanotun artiklan sovittelumenettelyä on käytettävä erikoisesti kysymyksen

ollessa siitä, onko molemminpuolista hyökkäämättömyysvelvollisuutta loukattu

vai ei.

Edellä olevaan viitaten hallitukseni ehdottaa, että — — kutsuttaisiin — —

sovittelulautakunta viipymättä koolle käsittelemään syntynyttä erimielisyyttä.

— — on hallitukseni valmis sopimaan Neuvostoliiton hallituksen kanssa

Karjalan Kannaksella olevien puolustusjoukkojen siirtämisestä — — sellaiselle

etäisyydelle Leningradista, ettei voida väittääkään niiden uhkaavan sen

turvallisuutta.”

Suomen hallituksen pääministerin A. K. Cajanderin ulkoasiankomissaari Molotoville 29.11.1939

lähettämästä viestistä, joka saapui perille 30.11.1939.

a) Vertaa Oki Räisäsen ja Vjatsheslav Molotovin antamaa kuvaa Suomen ja

Neuvostoliiton suhteista. (2 p.)

b) Vertaa Suomen hallituksen ja Molotovin kannanottoja ja arvioi Suomen

ratkaisuehdotuksen toteutumisedellytyksiä. (3 p.)

c) Missä määrin Mainilan laukaukset todella olivat talvisodan syy? (4 p.)

Mallivastauksia

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

HISTORIAN MALLIKOKEEN

ARVOSTELUOHJEET

Näiden arvosteluohjeiden laadinnan pohjana ja arvostelun lähtökohtana ovat lukion

uuden opetussuunnitelman perusteissa annetut historian opetuksen tavoitteet ja

arvioinnin perusteet (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, s. 178). Historiaaineessa

kokelaalta odotetaan sekä käsitteiden ja keskeisten tapahtumien tuntemusta

että itsenäistä yhdistely- ja päättelykykyä. On huomattava, että tehtävien joukossa on

sekä kurssirajat että oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Pääpiirteissään pakollisista

kursseista on kaksi tehtävää ja syventävistä yksi. Ns. jokeritehtävän vaatimustaso on

korkeampi kuin tavallisen tehtävän, mutta vallitsevan arvostelukäytännön

mukaisesti pisteskaala poikkeaa tavallisen tehtävän skaalasta vasta

arvosteluasteikon yläpäässä (4 pisteestä alkaen).

Tehtävä 1.

Kyseessä on Euroopan väestönkehitystä kuvaavan taulukon tulkinta. Olennaista on

taulukon suurten linjojen tulkinta yksityiskohtiin takertumatta, koska kysymys on

ajallisesti sangen laaja. Perusasiana ja vastauksen lähtökohtana on räjähdysmäinen

väestönkasvu. Kokelaan tulisi nimetä merkittävimmät väestönkehityksen taitekohdat

(esim. Rooman valtakunnan häviö, musta surma, pikku jääkausi, uskonsodat,

teollistuminen, toinen maailmansota). Lisäksi olennaista on löytää joitakin keskeisiä

selittäviä tekijöitä, kuten ilmaston ja ravintotilanteen muutokset, maataloustekniikan

kehitys, sodat, epidemiat sekä lääketieteen ja hygieenisten olojen kehitys.

Ansioituneemmissa vastauksissa ilmiöt sidotaan aikaansa tarkemmin eikä niitä

ainoastaan luetteloida. Erityisen positiivista on luonnollisesti kyky analysoida itse

tilastomenetelmää (esim. aikajanan asteikon muutos, joka vaikuttaa kuvion

muotoon).

Tehtävä 2.

Tehtävässä on olennaista tuntea ja kuvata, millaisia keskeisiä piirteitä inhimillisen

elämän kannalta liittyy toisaalta keskiaikaiseen ja toisaalta viime vuosisadan lopun

kaupunkiin. Vastauksessa voisi siis käsitellä esim. asuntoja, katuja, liikennettä,

ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Syy-yhteyksien erittely eli elinolojen ja

niiden muutosten tarkastelu kohottaa vastauksen arvoa. Taidehistoriaan liittyvät

ilmiöt (esim. kaupunkiarkkitehtuurin tyylisuunnat) ovat merkityksellisiä vain mikäli

ne liittyvät kaupunkeihin elinympäristöinä. Pelkkä kummankin kaupunkityypin

kuvailu ilman vertailua ja perusteluja antaa korkeintaan tyydyttävän pistemäärän.

Tehtävä 3.

Kysymys mittaa kykyä hahmottaa uuden ajan alun maailmankuvan ja -katsomuksen

muutosta sekä yksilön vaikutusta siihen. Merkkihenkilö voi yhtä lailla olla tieteen,

taiteen kuin jonkin muunkin elämänalueen edustaja (esim. uskonnollinen uudistaja,

poliittinen vaikuttaja, löytöretkeilijä, sotapäällikkö tai kulttuurin mesenaatti).

Olennaista on muutoksen arviointi, eli hyvä vastaus vaatii näkemystä niin aiemmasta

maailmankuvasta ja -käsityksestä kuin myös muutoksen luonteesta. Tyydyttävässä

vastauksessa nimetään henkilö, ajoitetaan hänet suunnilleen ja sijoitetaan

toimintaympäristöönsä. Kiitettävässä vastauksessa edellytetään merkkihenkilön ja

hänen tuomansa muutoksen vaikutuksen tarkempaa analyysiä.

Tehtävä 4.

Tehtävä kohdentuu keskeisesti Kansainväliset suhteet -kurssiin, mutta sisältää

aineksia myös Eurooppalainen ihminen -kurssista. Tehtävän eri alakohtien

pistemäärät kuvaavat ko. kohtien vaikeusastetta. Tyydyttävä vastaus edellyttää

kuvan merkkien ja sen esittämän tilanteen tulkintaa (Daavidin tähti, militaristinen ja

taloudellinen painostus). Tarkastellaan joitakin tekijöitä, esim. taloudellista ahdinkoa

ja natsien propagandaa sekä juutalaisvastaisia toimia (esim. kauppaboikotit,

juutalaisten elämälle asetetut rajoitukset, getot, rotulait, katuväkivalta ja

keskitysleirit). Pieni osa juutalaisista onnistui pakenemaan Saksasta (esim. tieteen ja

taiteen edustajia). Kiitettävässä vastauksessa puututaan totalitaariseen

järjestelmään vainojen mahdollistajana ja käsitellään antisemitismin juuria. Samaten

selvitetään toimenpiteiden kärjistymistä 1930-luvun kuluessa ja sodan aikana.

Vainoista selviäminen oli joillekin mahdollista painumalla ”maan alle” ja usein

toimimalla vastarintaliikkeissä.

Tehtävä 5.

Tehtävän tarkoitus on antaa kokelaalle mahdollisuus osoittaa kansainvälisen

politiikan yhden ongelma-alueen, nimittäin suurvaltojen valtakilpailusta johtuneen

sotilaallisen varustelukilvan, tuntemusta. Kysymys on laaja ja edellyttää kokelaalta

”metsän näkemistä puilta”. Perustason käsitteitä ja tapahtumasisältöjä ovat:

sotilasliitot ja ydinaseet, tärkeimmät kriisit (esim. Berliini, Kuuba) ja

liennytyspyrkimykset. Kokelas voi edelleen syventää vastaustaan käsittelemällä

yhdistellen ja arvioiden esimerkiksi ydinaseteknologian kehitystä, maapallon

strategisia polttopisteitä (esim. Lähi-itä, Berliini), Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton

sotilaspoliittista etupiirijakoa eri mantereilla ja aseidenriisuntapyrkimyksiä sekä

Neuvostoliiton romahtamista.

Tehtävä 6.

Kysymyksen kiitettävä vastaus edellyttää Suomen talouselämän murroskauteen

liittyvien tietojen soveltamista ja kykyä liittää ne tilastossa annettuun materiaaliin.

Tyydyttävässä vastauksessa käsitellään sekä maaseudun että kaupunkien kaupan

kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä suhteuttaen ne tilastossa näkyvään muutokseen.

Maaseudulla niitä olivat mm. kaupan vapautuminen ja lisääntyneet tulot

(metsäkaupat ja maitotaloustuotteet), kaupungeissa puolestaan teollisuuden luomat

työpaikat ja väkiluvun kasvu. Syvällisemmässä vastauksessa ymmärretään

laajemmin talouselämän muutosten yhteydet kotimaankaupan kehitykseen.

Teollistumisen seurauksena välittömästi ja välillisesti syntyneet tulot sekä

maatalouden rakennemuutos mahdollistivat elintason nousun ja kysynnän kasvun.

Lisäksi voidaan pohtia mm. tehdasvalmisteisten tuotteiden nousua, liikenteen

kehittymistä ja rahan yleistymistä kaupankäynnin helpottajina sekä siirtymistä

omavaraistaloudesta vaihdanta- ja rahatalouteen.

Tehtävä 7.

Kyseessä on selkeästi integratiivinen tehtävä maantieteen oppiaineen suuntaan. Eri

kohtien pisteitys antaa kokelaalle kuvan niiden vaativuustasosta. Kohdan a)

vastauksessa voidaan kiinnittää huomiota esim. Etelä-Suomen kiilamaiseen muotoon

verrattuna nykyiseen muotoon sekä järvien ja jokien paikkoihin. Suomen alueen

Ruotsin puoleiset osat tarkemmin tunnettuja kuin syrjäseudut. Analyyttisemmassa

vastauksessa voidaan käsitellä myös esim. mitta-asteikkojen ja mittaustekniikoiden

merkitystä sekä karttaprojektion muutosta. Tehtävän b-kohdassa huomio kiinnittyy

Suomeen Ruotsin ”takamaana” ja etuvartiona idän suuntaan (rajojen turvaaminen,

Ruotsin vaakunat rajojen merkkinä). Luontaiselinkeinot hallitsevat kuvaa, ja myös

vesiliikenne on olennaista. Riista on monipuolista, ja kartassa voidaan havaita myös

kalastusta ja hylkeenpyyntiä. Myös kartan antaman sanallisen informaation käyttö

(esim. maakunnat) on sinänsä ansio. Paljon muutakin voi kartasta lukea, mutta

kiitettävässä vastauksessa olennaista on asioiden perusteltu yhdistäminen

oppikirjoista opittuun tietoon.

Tehtävä 8.

Tehtävä kohdentuu Kulttuurit kohtaavat -kurssiin. Sen aineisto liittyy Pohjois-

Amerikan 1600-lukuun, mutta sen asettelu mittaa yleisesti taitoa lukea dokumentteja

ja vertailla niitä sekä taitoa tiivistää dokumenteissa ilmeneviä ajatustapoja ja verrata

niitä eurooppalaisen ja ei-eurooppalaisen kulttuurin kohtaamiseen kokelaan

valitsemalla kohdealueella. Tehtävä on kolmiosainen ja sen eri osat on pisteitetty

vaatimustason mukaisesti. Tyydyttävässä vastauksessa selvitetään kirjoittajien

näkemykset intiaanien ja ranskalaisten kulttuurista ja todetaan esim.

eurooppalaisten yleensä asettautuneen ei-eurooppalaisten kansojen yläpuolelle eri

kohtaamistilanteissa. Kiitettävässä vastauksessa selvitetään edelleen esim.

eurooppalaisten lähetystoimintaa, länsimaisten tapojen istuttamista

alkuperäiskulttuureihin (mm. koulutus) ja alkuperäiskansojen valjastamista

työvoimaksi. Ansiokasta on kirjoittajien retoriikan ja motiivien pohdinta.

Tehtävä +9.

Tehtävä on jokeritehtävä, joka mittaa kolmen eri dokumentin sisällön ymmärtämistä,

tulkintaa suhteessa toisiinsa ja sijoittamista poliittis-aatehistorialliseen kehykseen.

Tehtävänanto jakautuu siten kolmeen kohtaan, joista annetut pistemäärät ovat

suhteessa eri kohtien vaativuustasoon. Tyydyttävässä vastauksessa nähdään tekstien

perusero yhteiskunnan ristiriitojen kärjistymisen ja niiden

lieventymismahdollisuuden välillä (Marx & Kautsky versus Bernstein). Todetaan

liikkeen jakautuminen vallankumoukselliseen, kommunistiseen ja

sosiaalidemokraattiseen linjaan. Kiitettävässä suorituksessa edellytetään sen

erittelyä, miten kirjoittajat (lähinnä Bernstein) näkivät talouden eri tekijöiden voivan

vaikuttaa yhteiskunnallisten olojen kehitykseen. Siinä myös kiinnitetään huomiota

puheenvuorojen eriaikaisuuteen ja sen mahdolliseen vaikutukseen tekstien sävyyn.

Tarkastellaan jonkin maan (esim. Suomen, Saksan, Venäjän) kannalta, miten

työväenliike ko. maassa jakautui sekä millaisia piirteitä työväenpuolueiden

pyrkimyksissä oli.

+10

Tehtävän tarkoitus on antaa kokelaalle mahdollisuus osoittaa ulkopoliittisten

dokumenttien lukutaitoa ja yhden Suomen historian keskeisen tapahtumasarjan

analyysikykyä. Tässä ns. jokeritehtävässä annettu eri kohtien pistejako antaa

osviittaa kunkin kohdan odotettujen vastausten laajuudesta. Kohta a) edellyttää

mainittujen dokumenttien sanomien ymmärtämistä, b) niiden poliittisen sisällön

vertailua ja kokoavien johtopäätösten tekemistä ja c) tehtävän sijoittamista kokelaan

laajempaan lukeneisuuteen. Tehtävän a-kohdassa dokumenteista aukeavat

ainakin seuraavat tulkinnat: Molotov esittää Suomella olevan vihamielisiä aikeita ja

syyttää Suomea aseisiin tarttumisesta. Oki Räisänen torjuu syytöksen vedoten

osapuolten yhteismitattomiin resursseihin. Terävöittämällä tulkintaa kokelas voi

päätellä Molotovin tekstistä, että Moskovan tarkoitus oli lopettaa neuvottelut ja

aloittaa sota. Tehtävän b-kohdassa kokelaan odotetaan tulkitsevan dokumenteista

tilanteen kriittisyyden. Molotov katsoo neuvottelutien loppuneen, kun Suomen

hallitus puolestaan yrittää voittaa aikaa neuvotteluille. Kyseessä oli myös suurvallan

arvovaltakysymys. Vastausta voi syventää sijoittamalla kannanotot Moskovan

neuvottelujen yleiseen kulkuun. Tehtävän c-kohdassa kokelaan tulee pohtia

pitemmällä aikaperspektiivillä Suomen ja Neuvostoliiton neuvottelujen kariutumisen

syitä sekä talvisodan kansainvälistä poliittista taustaa (esim. Molotovin—Ribbentropin

sopimuksen salainen lisäpöytäkirja). Hänen odotetaan myös tuntevan oletukset

Mainilan laukausten todennäköisestä provokaatioluonteesta.

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

YHTEISKUNTAOPIN MALLIKOE

Enintään 6 tehtävään saa vastata. Muita vaativampiin, +:lla merkittyihin

tehtäviin annetut vastaukset arvostellaan pistein 0—9 tavanomaisen asteikon 0—6

asemesta. Monikohtaisissa tehtävissä on erikseen ilmoitettu eri alakohtien

maksimipistemäärä.

1. Miten tasavallan presidentti valitaan Suomessa?

2. Viime vuosikymmeninä monet ääriryhmittymät ovat nostaneet Euroopassa

kannatustaan. Miksi poliittiset ääriliikkeet eivät Suomessa ole samana aikana

juuri saaneet kannatusta? Tarkastele asiaa yhteiskunnallisten olojen ja poliittisen

järjestelmän kannalta.

3. Alla olevissa virkkeissä on esitetty eräitä taloustieteen käsitteitä.

a) Saksa ja Ranska sekä Portugali eivät ole piitanneet euroalueen vakaus- ja

kasvusopimuksesta ja joutuvat sen vuoksi tuomioistuimen eteen. Mitä

vakaus- ja kasvusopimuksella tarkoitetaan, ja miten kyseiset maat ovat

rikkoneet sitä? (2 p.)

b) Suomessa verotus voi olla suhteellista tai progressiivista. Selvitä esimerkin

avulla näiden veromuotojen ero. (2 p.)

c) Metsäliitto vaatii kolmikantaperiaatteen jatkamista tuloneuvotteluissa. Mitä

kolmikantaperiaate tässä yhteydessä tarkoittaa? (2 p.)

4. Tomaattikilolla oli helmikuun alussa 2004 suomalaisessa elintarvikeliikkeessä

seuraavia hintoja:

Suomalainen tomaatti 6,80 €

Suomalainen luomutomaatti 11,75 €

Espanjalainen tomaatti 2,85 €

Espanjalainen luumutomaatti 5,10 €

Israelilainen kirsikkatomaatti 4,20 €

Egyptiläinen kirsikkatomaatti 6,00 €

Selvitä, mitkä tekijät vaikuttavat tomaattien hintaeroihin.

5. Miten määritetään, milloin jokin teko on rikos? Miksi ja missä oloissa

rikoksesta voidaan jättää rangaistus tuomitsematta?

6. Jani on päässyt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja haluaa ostaa pienen

asunnon. Pankki kuitenkin antaa Janille lainan vain käypää vakuutta vastaan.

Millaisia vakuuksia pankki voi hyväksyä?

7. Alla on kaksi kannanottoa eurooppalaisesta identiteetistä.

”Euro on myös voimakas tekijä eurooppalaisen identiteetin luomisessa. Valtiot,

joilla on yhteinen valuutta, ovat valtioita, jotka ovat valmiita yhdistämään kohtalonsa

osaksi integroitua yhteisöä. Euro tuo kansalaiset lähemmäksi toisiaan

ja tulee tuottamaan kouriintuntuvan osoituksen Euroopan kansalaisten välisestä

lähentymisestä, jota on jo tapahtunut 40 viime vuotta tai kauemminkin.”

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jacques Santer, InfoEuro, toukokuu 1998

”Minulle kansainvälisyys on aina syntynyt erilaisuudesta ja kulttuurien vuorovaikutuksesta,

enkä siksi pyri tavoittelemaan ’yleiseurooppalaista identiteettiä’.

En usko, että sellaista on edes olemassa. Meillä pitää olla itsetuntoa olla oma

itsemme, me olemme eurooppalaisia sellaisina kuin olemme.”

Suomen pääministeri Matti Vanhanen, Helsingin Sanomat 3.2.2004

a) Vertaa Santer´n ja Vanhasen näkemyksiä eurooppalaisen identiteetin

luonteesta. (2 p.)

b) Miksi Euroopan unioni on tietoisesti pyrkinyt vahvistamaan eurooppalaista

identiteettiä, ja mitä keinoja se on tässä työssä käyttänyt? (4 p.)

8. Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 sovittiin Euroopan kansalaisuuden

perustamisesta. Ketkä ovat Euroopan kansalaisia, ja mitä oikeuksia heille

kuuluu?

+9. Alla on taulukko

+9. Alla on taulukko 25—64-vuotiaiden henkilöiden koulutustasosta eräissä maissa

vuonna 2001.

taulukkoa ei voi näyttää

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Portugali

Espanja

Italia

Irlanti

Belgia

Ranska

Alankomaat

Suomi

Itävalta

Tanska

Ruotsi

Kanada

Saksa

Japani

Iso-Britannia

Norja

Yhdysvallat

Sveitsi

a) Pohdi, mitä taulukko kertoo eri maiden koulutuksesta. (2 p.)

b) Miten arvioit Suomen koulutustasoa muihin maihin verrattuna? (3 p.)

c) Miten eri koulutusasteiden jakauma vaikuttaa tietyn maan hyvinvointiin?

(4 p.)

+10. Alla on tilasto työttömien määrästä Suomen eri maakunnissa vuonna 2003.

Työttömyysaste (%):

Koko maa 9,0

Ahvenanmaa 2,6

Uusimaa 6,5

Itä-Uusimaa 5,8

Varsinais-Suomi 8,4

Satakunta 9,1

Kanta-Häme 7,9

Pirkanmaa 10,1

Päijät-Häme 9,3

Kymenlaakso 10,0

Etelä-Karjala 9,3

Etelä-Savo 9,4

Pohjois-Savo 10,7

Pohjois-Karjala 15,1

Keski-Suomi 11,5

Etelä-Pohjanmaa 7,8

Pohjanmaa 6,6

Keski-Pohjanmaa 8,3

Pohjois-Pohjanmaa 11,5

Kainuu 17,0

Lappi 15,6

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

a) Miten työttömien määrä vaihtelee Suomen eri osissa? (2 p.)

b) Pohdi syitä työttömyyden alueellisiin vaihteluihin Suomessa. (3 p.)

c) Mitä yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä on käytettävissä ongelman

poistamiseksi tai lieventämiseksi? (4 p.)

Mallivastauksia

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

YHTEISKUNTAOPIN MALLIKOKEEN

ARVOSTELUOHJEET

Näiden arvosteluohjeiden laadinnan pohjana ja arvostelun lähtökohtana ovat lukion

uuden opetussuunnitelman perusteissa annetut yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet

ja arvioinnin perusteet (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, s. 184).

Yhteiskuntaopissa kokelaalta odotetaan sekä käsitteiden ja keskeisten asioiden

tuntemusta että itsenäistä yhdistely- ja päättelykykyä. On huomattava, että tehtävien

joukossa on sekä kurssirajat että oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Pääpiirteissään

pakollisista kursseista on kolme tehtävää ja syventävistä kaksi. Ns. jokeritehtävän

vaatimustaso on korkeampi kuin tavallisen tehtävän, mutta vallitsevan

arvostelukäytännön mukaisesti pisteskaala poikkeaa tavallisen tehtävän skaalasta

vasta arvosteluasteikon yläpäässä (4 pisteestä alkaen).

Tehtävä 1.

Kyseessä on yhteiskuntatiedon kurssiin kuuluva ns. perustehtävä, jossa tulee

selvittää yhden valtiollisen vaalin eri vaiheet ehdokasasettelusta vaalin

vahvistamiseen. Järjestelmän olennaisina piirteinä voidaan pitää seuraavia seikkoja:

äänioikeus, vaalikausi, ehdokasasettelu ja itse vaali (suora kaksivaiheinen

kansanvaali). Lisäarvoa vastaukselle antaa yksityiskohtaisempien tietojen

esittäminen kustakin kohdasta: äänioikeuden rajaukset, puolueiden ja

valitsijayhdistysten toimivalta ehdokasasettelussa, vaalin ja uusintavaalin ajankohta

yms. seikat.

Tehtävä 2.

Tehtävä kohdentuu yhteiskuntaopin kurssin poliittisia järjestelmiä koskevaan

osuuteen. Se integroituu osin historian oppiaineeseen, mutta ensi sijassa se mittaa

taitoa eritellä poliittiseen käyttäytymiseen vaikuttavia yhteiskunnallisia ja

taloudellisia tekijöitä. Vastaus kohdentuu Suomeen, mutta kiitettävässä vastauksessa

on ansiokasta harjoittaa vertailua myös ulkomaiden oloihin ja poliittisiin

järjestelmiin. Vastauksessa voidaan tarkastella työttömyysastetta,

siirtolaiskysymystä ja pakolaispolitiikkaa tyytymättömyyden ja poliittisten

intohimojen synnyttäjänä. Poliittisen järjestelmän tarkastelu on tehtävän vaativampi

osa, jossa voidaan pohtia mm. puoluekentän jähmeyttä ja karismaattisten

poliitikkojen roolia sekä kanavia protestimielialan purkautumiseen tai yhtä lailla

yhteiskuntien autoritaarisuuden merkitystä ääriliikkeiden synnylle.

Tehtävä 3.

Kyseessä on käsitteiden määrittelyä edellyttävä tehtävä, jossa täsmällisillä

määrittelyillä voi suppeassakin vastauksessa saada korkeat pisteet. Tarkoituksena ei

siis ole kirjoittaa kovin laveita esseevastauksia. A-kohta: Euroalueen tekemän

vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan suurin sallittu julkisen talouden (valtio, kunnat

ja sosiaaliturvarahastot) alijäämä on 3 % bruttokansantuotteesta. Saksan, Ranskan ja

Portugalin julkisen sektorin alijäämä on toistuvasti ylittänyt sallitun rajan. B-kohta:

Suhteellisen veron prosentti on aina sama riippumatta tulojen tai varallisuuden

määrästä. Esimerkiksi Suomessa kunnallisvero on suhteellinen eli veroprosentti on

sama kaikille kunnan asukkaille. Valtion tulovero sekä lahja- ja perintövero ovat sen

sijaan progressiivisia, jolloin veroprosentti nousee tulojen tai varallisuuden kasvaessa.

C-kohta: Viime vuosina tulopoliittiset neuvottelut on käyty kolmikantaisesti.

Sopijapuolina ovat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt sekä valtio. Valtio sitoutuu

näissä sopimuksissa täydentämään tuloratkaisua erilaisilla vero- ja

sosiaalipoliittisilla toimilla.

Tehtävä 4.

Kyseessä on taloustiedon kurssin tehtävä, jossa opittua pyritään soveltamaan

käytännön elämän tilanteeseen. Tyydyttävä perusvastaus edellyttää tietoa

tuotantokustannuksista: tuotannontekijöiden hinta eri oloissa tomaatteja viljeltäessä

(lämpö, valo, työkustannukset) sekä kuljetuskustannukset. Kiitettävässä

vastauksessa myös (lähinnä ulkomaisia lajikkeita koskevat) kaupan rajoitukset

versus kaupan vapaus. Eri lajikkeiden laatukysymykset (esim. luomutomaatti versus

espanjalainen tomaatti). Tuotantomäärän vaikutus hintaan. Kauppaketjut ja

vähittäiskaupan mahdolliset tarjoukset. Erityisansiona myyntiajankohdan pohdinta.

Tehtävä 5.

Kyseessä on lakitiedon kurssin ns. esseetehtävä, jossa pohditaan periaatteellisesti

suhdetta oikeuteen. Peruslähtökohtana on ajatus, että rikos on laissa rangaistavaksi

määrätty teko. Kokelas voi antaa esimerkkejä erilaisten rikosten tunnusmerkeistä.

Avunanto ja yllytys rikoksina. Toisaalta hätävarjelu ja syyntakeettomuuteen

vaikuttavat seikat (esim. ikä ja ymmärryksen puute). Rikoksen vanheneminen ja

syyttäjän harkintaoikeus. Erityisen ansiokasta on, mikäli kokelas kykenee

analyyttisesti pohtimaan tehtävässä asetettua miksi-kysymystä eli

oikeudenmukaisuuden perusteita ja sitä, mihin lainsäädännöllä varsinaisesti

pyritään.

Tehtävä 6.

Kyseessä on lakitiedon kurssin ns. oikeustapaustehtävä. Vakuudeksi käy joko pantti

tai henkilötakaus. Perusvastauksessa edellytetään myös yleisimpien panttien (asuntoosakkeiden,

arvopaperien) selvittämistä. Kiitettävässä vastuksessa edellytetään

vakuuksiin liittyvää yksityiskohtaisempaa pohdintaa (esim. takaus ja siihen liittyvät

riskit, erilaisten panttien käyttökelpoisuus ja kiinnitysten hakeminen). Valtion

osittainen takaus nuorten asuntolainaan.

Tehtävä 7.

Kyseessä on uuteen Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin kohdentuva

tehtävä. Se saattaa nyt tuntua vaikealta tehtävältä, mutta keväällä 2006 kurssia on

jo opetettu kouluissa ja aihepiiristä on eri kustantajien oppimateriaalia saatavilla.

Kohtien pisteitys antaa viitteen niiden painoarvosta. Tehtävä integroituu historian

oppiaineeseen. Tehtävän a-kohdan vastauksessa on vertailtava kahta dokumenttia,

joissa Santer esittää optimistisen näkemyksen eurooppalaisen identiteetin

syntymisestä ja laajenemisesta. Vanhanen puolestaan suhtautuu epäilevämmin

tämänkaltaisen identiteetin mahdollisuuteen eikä kenties pidä sitä edes toivottavana

(suomalaisuuden vastakohta?). Kysymyksen b-kohdassa kokelaan toivotaan

erittelevän niitä kansallisuusaatteelle tyypillisiä symboleita ja muita keinoja (esim.

lippu, vuosipäivä, hymni, passi, ajokortti ja euro), joilla Euroopan unioni on pyrkinyt

luomaan ja vahvistamaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä. Miksi-kysymyksen

kannalta olennaista on pyrkimys unionin oikeuttamiseen ja EU:n tuominen

lähemmäksi kansalaisia. Kiitettävässä vastauksessa kokelas voi myös kriittisesti

pohtia yhteisen eurooppalaisen identiteetin mahdollisuutta.

Tehtävä 8.

Tämäkin tehtävä liittyy Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin. Maastrichtin

sopimuksessa Euroopan kansalaisuus annettiin henkilöille, joilla on jo jonkin EU:n

jäsenvaltion kansalaisuus (ns. kaksoiskansalaisuus). Euroopan kansalaisilla on oikeus

liikkua muissa EU-maissa ja hakeutua niissä töihin. Heillä on myös oikeus äänestää

EU:n parlamenttivaaleissa sekä jäsenmaiden kunnallisvaaleissa (mutta ei

jäsenmaiden parlamenttivaaleissa). Samoin heillä on oikeus saada apua toisten EUmaiden

konsulaateista siellä, missä heidän omalla maallaan ei ole edustusta. Lisäksi

heillä on oikeus vedota EU:n oikeusasiamieheen. Kiitettävässä vastauksessa voi

lisäksi pohtia mm. EU-kansalaisuuden rajaavaa luonnetta: Euroopassa asuu suuri

joukko ihmisiä ilman kansalaisoikeuksia.

Tehtävä +9.

Kyseessä on taulukon lukutaitoa mittaava tehtävä, jossa eri kohtien pisteitykset

kuvaavat niiden vaatimustasoa. Tehtävän a-kohdassa on olennaista havaita

koulutuserot kehittyneimpien ja muiden maiden välillä: maissa, joissa mm.

teknologinen kehitys on huippuluokkaa, on myös suhteessa enemmän pitkälle

koulutettuja ihmisiä. Tehtävän b-kohdassa havaitaan, että Suomessa on suhteessa

korkea koulutustaso, varsinkin kun maan koko otetaan huomioon. On myös

huomattava, että tilastossa maat on luokiteltu nimenomaan perusasteen koulutuksen

mukaiseen järjestykseen. Suomessa sen sijaan huomattavan suuri osa väestöstä on

korkeasti koulutettua, vaikka toisaalta varsinkin ikääntyvässä väestönosassa

peruskoulutettujen osuus on melko suuri. Tehtävän c-kohdassa huomio tulee

kiinnittää myös muihin maihin kuin Suomeen, esim. Espanjan ja Portugalin

suhteellisen matalaan koulutustasoon ja sen suhteeseen näiden maiden

kehittyneisyyteen. Ammattiin suuntaava koulutus on tärkeää esim. työllistymisen ja

tuotantorakenteen kannalta.