UE5 ”Uskonto Suomessa” * yo kysymykset 2001 – 1990

1. Katolisen kirkon asema ja toiminta nyky-Suomessa

2. Uudet kristilliset liikkeet Suomen luterilaisen kirkon sisällä 1960-luvulta lähtien

3. Arvioi suomalaisten uskonnollisuutta. Arviointisi lähtökohtana voit käyttää seuraavia Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisemia tutkimustuloksia vuodelta 1999:

• ev.-lut. kirkkoon kuuluu 85,1 % suomalaisista
• jumalanpalveluksiin osallistui viikoittain keskimäärin 3,2 % kirkkoon kuuluvista
• luterilaisen kirkon jäseneksi kastettiin 87,5 % kaikista Suomessa syntyneistä
• luterilaisten kirkollisten vihkimisten osuus kaikista vihkimisistä oli 74 %
• luterilaisen hautaan siunaamisen sai 98,4 % vuonna 1999 kuolleista suomalaisista
• luterilaisen rippikoulun kävi 15-vuotiaiden ikäluokasta 91 %.

4. Vertaile pääsiäisen juhlaperinnettä luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa

5. Esittele arvioiden Suomen luterilaisen kirkon nuorisotyötä

6. Arvioi kahden kristillisen tai kristillisperäisen uskonnollisen vähemmistöyhteisön merkitystä suomalaisten uskonnollisuudelle.

7 . Valaise esimerkein, millaista valtaa kirkko käyttää nyky-Suomessa

8. Esittele perustellen kolme mielestäsi tärkeintä Suomen luterilaisen kirkon työmuotoa

9. Ortodoksisen kirkon asema ja julkisuuskuva suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvulla

10. Uususkonnollisten liikkeiden merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa 

11. Sielunhoito kirkon työmuotona 

12. Päiväjumalanpalveluksissa ja ehtoollisella käyntien määrä 1957 - 1995

. Arvioi kuvion valossa luterilaisen jumalanpalveluskäytännön muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä.

13. Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Tage Erlander kirjoittaa muistelmissaan:

• "Monet vermlantilaiset pitivät 1800-luvun suuria kansanliikkeita, herätys- ja raittiusliikketta, voimina, jotka olivat pelastaneet sukulaiset, ystävät ja kokonaiset seutukunnat tuholta ja häväistykseltä. Kansanliikkeet kasvattivat ihmisiä toimimaan yhdessä. --Murskatessaan auktoriteettiuskoa herätysliikkeistä tuli täten herättäjiä myös sikäli, että ihmiset heräsivät oivaltamaan kykynsä itse luoda kohtalonsa ja yhteiskunnalliset elinehdonsa. Näin luotiin pohjaa demokratian läpimurrolle ja erityisesti työväenliikkeelle."

Arvioi Suomen uskonnollisten kansanliikkeiden poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia.

14.

Epeiumalat monet tesse/ muinen palueltin caucan ia lesse. Neite cumarsit Hemelaiset/ seke Miehet ette Naiset Tapio/Metzest Pydhyxet soi/ ia Achti/wedhest Caloia toi." (Mikael Agricolan Psalttarin v. 1551 esipuheesta)

Epäjumalia monia täällä muinoin palveltiin kaukana ja lähellä. Näitä kumarsivat hämäläiset, sekä miehet että naiset. Tapio metsästä saaliit soi, ja Ahti vedestä kaloja toi. (Tulkinta nykysuomelle)

Millainen käsitys jumaluudesta sisältyi suomalaisten muinaisuskoon?

15. Kuviossa on esitetty evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien prosenttiosuus vuosilta 1970-1987. Lisäksi kuviossa on kastettujen, konfirmoitujen ja kirkollisesti vihittyjen prosenttiosuudet samoilta vuosilta. Millaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia kuvio heijastaa ja mitä se kertoo suomalaisten uskonnollisuudesta?

16. Luonnehdi puhdasoppisuuden ajan kirkollista paikalliskulttuuria Suomessa. Millaisia velvoitteita ihmisille asetettiin ja miten niiden noudattamista valvottiin?

17. Suomen luterilaista ja ortodoksisista kirkkoa nimitetään tavallisesti kansankirkoiksi. Niistä käytetään kuitenkin myös valtionkirkon nimeä. Kumpi nimitys vastaa paremmin vallitsevaa tilannetta?

18. Millä perusteilla Suomen kansallista kulttuuriperintöä voidaan luonnehtia kristilliseksi?

19. Esittele Paavo Ruotsalaisen toiminnasta syntynyttä uskonnollista liikettä

20. Miten kristinusko tuli Suomeen?

21. Suomen luterilaisen kirkon hallinnollinen rakenne